Mielipidekirjoituksia




Seuraava kirjoitus on lähetetty Hämeen Sanomien mielipidepalstalle.

Näpit irti Janakkalan kuntalisästä
Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Pirkko Kuvamo kirjoitti 22.10. Hämeen Sanomien mielipidepalstalla, että lasten kotihoidontuessa pitää olla tuloraja. Mielipiteensä tueksi Kuvamo on lainannut tutkijakoulutettava Jenni Kellokumpua. Lainaukset ovat Kellokummun JHL:n Motiivi-lehdessä julkaistusta kolumnista.
http://motiivi.jhl.fi/portal/?a=getArticle&issueId=32&articleId=571

Kyseessä on mielipide, ei tutkimus. Kolumnissa Kellokumpu kertaalleen viittaa tutkimustietoihin, mutta ei kerro mistä, tai kenen tekemästä tutkimuksesta on kyse. Kellokumpu itse on taloustieteen asiantuntija, joka on erikoistunut perhevapaiden vaikutukseen mm. palkkauksessa ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon työelämässä.

Kuvamo viittaa siihen, että Kellokummun mielestä lapselle olisi 1-vuotiaasta eteenpäin paras olla päivähoidossa. Kolumnissaan Kellokumpu myös kirjoittaa, että matalammin koulutettujen perheiden lapset hyötyisivät päiväkotihoidosta enemmän kuin korkeasti koulutettujen perheiden lapset. Valitettavasti en löydä Kuvamon kirjoituksesta punaista lankaa, kuinka lasten kotihoidontuen tuloraja ja se mikä on lapselle paras hoitopaikka liittyvät yhteen.

Itse asiassa mielestäni on törkeää, että Kellokumpu väittää, että vanhempien koulutustaso olisi jotenkin suoraan verrannollinen heidän kykyynsä kasvattaa lapsia.

Itse kannatan sitä, että jokainen perhe päättäköön, mikä heille on paras lastenhoitoratkaisu. Kunnan tehtävä on tarjota joustavat päivähoitopalvelut, kilpailukykyinen kuntalisä ja kerhotoimintaa. Itse olen vienyt esikoisen 1,5-vuotiaana päiväkotiin, nyt olen kuopuksen (ja esikoisen kanssa) reilun vuoden pidempään kotona. Kotihoito on perheen tuloista riippumatta kuitenkin yhteiskunnalle edullisin vaihtoehto. En siis näe mitään tarvetta kuntalisän enkä varsinkaan Kuvamon ehdottamaan kotihoidontuen alentamiseen tai rajoittamiseen.

Maria Penttinen



--------------------------------


Janakkalan Sanomat, Lukijan palsta 18.10.2012
Seuraava kannanotto julkaistiin Janakkalan Sanomissa toimituksen hieman lyhentämänä:


Keskusta valmis yhteistyöhön kaikkien kanssa


Vasemmistolaiset ovat tällä palstalla kyselleet ns. porvariryhmien yhteistyöstä seuraavalla valtuustokaudella. Vastaamme vain Keskustan puolesta, emme muiden ryhmien.

Keskusta on itsenäinen puolue, joka tekee kaikkien puolueiden kanssa yhteistyötä tavoitteidensa – koko kunnan edun – toteuttamiseksi. Emme ole tehneet minkään puolueen kanssa etukäteen ennen kuntavaaleja mitään sopimusta. Mielestämme kuntavaalien tulos on otettava huomioon vaalien jälkeisissä neuvotteluissa, joissa on tarpeen tehdä koko valtuuston yhteinen tavoiteohjelma.

Toisin kuin viime kerralla, vaalien jälkeen pitää suurimman puolueen kutsua kaikki puolueet yhteiseen palaveriin mahdollisimman pian. Viime kerralla demareilla oli ilmeisesti voimakkaan vaalitappion jälkeen vaikeuksia koota itsensä neuvotteluihin ja edelleen suurimpana puolueena kutsua kaikki koolle.

Olemme Janakkalassa sellaisessa tilanteessa, että kaikkia puolueita tarvitaan yhteiseen rintamaan itsenäisyyden puolustamiseksi ja kuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Edessä on taloudellisestikin tiukat ajat ja tarvitsemme yhtenäisyyttä. Ei ole kuntalaisten edun mukaista, jos kunnassa toimii jatkuvasti sisäinen oppositio vastustaen mitä milloinkin. Jos äänestäjät äänestävät Keskustan Janakkalan suurimmaksi puolueeksi, lupaamme kutsua kaikkia muut puolueet yhteiseen neuvonpitoon heti vaalien jälkeisellä viikolla.

Päivi Välilä
Keskustan valtuustoryhmä, puh.joht.

Mikko Kautto
Janakkalan Keskusta ry, puh.joht. 


--------------------------------


 
Janakkalan Sanomat, Lukijan palsta 27.9.2012


Tulevaisuuden lähipalveluihin eväät mukaan?

Iltalehti on kuulemma kaivellut esiin ”leikkauslistat”, joilla lakkautetaan
lopullisesti poliisin toimipisteet Janakkalasta ja Tuuloksesta. Niinhän siinä käy.
Tästä tulevaisuudesta saatiin hyvää esimakua viime kesänä, kun ainakin Janakkalan toimipiste oli kesätauolla ja kaikki asiointi piti suorittaa Hämeenlinnan ”pääpoliisiasemalla”. Minäkin hölmöyksissäni lupauduin hakemaan kyläyhdistyksemme tanssihuviluvan – kun kerran muutenkin liikun ”sillä suunnalla”.

Mutta enpä tajunnut että asiakirjojen jättämisessä ja noutamisessa vierähtäisi odotusaikoineen kaikkiaan noin nelisen tuntia. Sattumoisin oli samaan aikaan passienhakuruuhkaa pikkulapsille, joiden asiakirjat ”mitätöitiin” heinäkuun alussa. Ja tietenkin koko seutukunnan muut viranomaisasiat oli asukkaiden pakko hoitaa niillä muutamilla luukuilla. Nehän ei aina ole mitään ”läpihuutojuttuja”. Kello kävi ja odotustilassa vallitsi mukavan tiivis tunnelma. Päiväkahveeta olisi tehnyt mieli ja parkkiaikakin meni umpeen ajat sitten.

Minulla oli kuitenkin parempi tuuri, kuin eräällä Hattulan kaverilla, jonka kanssa tuli joutessaan siunailtua näiden lähipalveluiden kehittymistä. Hän liikkui vaivalloisesti kyynärsauvoilla ja tarkoitus oli selvittää jotain tapaturmaan liittyvää asiaa. Surkuhupaisin kohta tarinassa oli se, että hän oli jo edellisenä päivänä konkannut Hattulan kulmilta toimistoon muutamaksi toviksi jonottamaan. Sitten olikin kello tullut 15.30 ja virkailijat ystävällisesti tyhjentäneet odotushuoneen,
koska heidän työ/virka-aikansa oli päättynyt. Joten tervetuloa huomenna uudelleen… Tapahtuneesta viisastuneena kaveri tulikin sitten jo puolenpäivän jälkeen sisään, jotta varmasti ehtisi luukulle ennen sulkemisaikaa. Toivon mukaan se iltapäivä riitti, minun jälkeeni hän sinne kuitenkin jäi.

Vähän samanlaisia tuntemuksia on tullut niinä harvoina kertoina kun olen itse tai perheenjäsenen kanssa joutunut käyttämään Kanta-Hämeen aluesairaalan nykyistä päivystyspalvelua. 3-5 tunnin odotus opettaa kyllä itsearviointiin siitä millaista vaivaa täytyy olla, jotta päivystykseen lähdetään. Johtopäätös on, että paareilla viekööt…

Kun näitä asuinkuntia ja lähipalveluita nykyään niputetaan yhä suurempiin kokonaisuuksiin, jotta säästyisi ”yhteiset rahat”, joutuvat yksittäiset asukkaat panostamaan palveluita saadakseen yhä enemmän omaa rahaa/aikaa. Tai jopa riskeeraamaan oman tai läheisensä terveyden, pähkäillessään ittekseen kuinka pahasti tarttis olla kipee, jotta virka-ajan ulkopuolella kehtais lähtee apua aneleen.

Mahdetaankohan me tälle enää mitään?

Kalevi Virtanen
kunnallisvaaliehdokas (kesk)
Janakkala


--------------------------------

Janakkalan Sanomat, Vaalipalsta 27.9.2012

Miten edistäisin päätöksenteon avoimuutta?

Kokousten esityslistat ja pöytäkirjat ovat jo nyt kunnan nettisivuilla. Mutta kuinka moni kuntalainen asiakirjat löytää? Asiasta pitäisi tiedottaa ja muistuttaa kuntalaisia aika ajoin ja pöytäkirjojen ”säilytysaikaa” pitäisi pidentää nykyisestä parista vuodesta viiteen.

Valtuuston kokoukset ovat julkisia ja niitä voi kuka tahansa käydä paikan päällä seuraamassa. Käytännössä hyvin harva näin ehtii/pystyy/viitsii tehdä. Monella paikkakunnalla on mahdollista seurata valtuuston kokousta reaaliajassa esimerkiksi kotona netti-TV:stä ja radiosta. Janakkalassa asiasta on tehty jo yli kaksi vuotta sitten keskustalainen valtuustoaloite, jonka kaikki paikalla olleet valtuutetut allekirjoittivat. Tämä asia pitäisi saada pikaisesti kuntoon.

Kannatan myös joissakin kunnissa käyttöön otettua tapaa, jossa johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sidonnaisuudet julkaistaan vapaaehtoisesti, vaikka nykyiset lait eivät siihen velvoita.

Maria Penttinen



--------------------------------


Kolumni
Viikko-Uutiset 21.09.2012


HARHALUULOJA

Yksi iso harhaluulo on, että Janakkalan liittäminen Hämeenlinnaan pelastaisi Hämeenlinnan talouden. Voin vakuuttaa, että ei pelastaisi. Janakkalan asukaskohtaiset verotettavat tulot ovat alhaisemmat kuin hämeenlinnalaisten. Valtionosuudet ovat kummassakin kunnassa suhteellisesti samalla tasolla. Se että janakkalalaiset ovat onnistuneet hoitamaan oman taloutensa hämeenlinnalaisia paremmin, johtuu lähinnä kahdesta seikasta. Meillä hallinnon ja byrokratian kustannukset ovat pienet, koska hoidamme asiat matalalla organisaatiolla. Janakkalassa ei ole tarpeen synnyttää uusia yhtiöitä, liikelaitoksia tai muita ”hallintohimmeleitä”. Koko organisaatio ja erittäin sitoutunut henkilöstö keskittyy ydintehtäväänsä, palveluiden tuottamiseen kuntalaisille. Janakkala on sopivan kokoinen kunta myös siinä mielessä, että sekä viranhaltijat että luottamushenkilöt tuntevat kunnan ja kuntalaiset hyvin. Se pitää jalat maassa ja realismin kunniassa. Keskikokoisessa kunnassa ei ole varaa isotteluun.

Suuri harhaluulo on myös se, että Suomi ei ole kunnon eurooppalainen, kun meillä on niin paljon kuntia. Asia on nimittäin juuri päinvastoin. Minulla oli kesällä tilaisuus kyläillä Euroopan pääkaupungissa Brysselissä. Isäntäväki asui kävelymatkan eli kahden kilometrin päässä Brysselin keskusaukiolta, mutta he asuivat Exellesin kunnassa. Mitä haittaa ja kenelle on siis siitä, jos asun Janakkalassa ja matkaa Hämeenlinnan torille on neljätoista kilometriä. Ja toinen esimerkki, johon hiljattain olen perehtynyt, tosin vain googlettamalla, on Monaco. Monacon pinta-ala on vaivaiset 1,95 neliökilometriä. Se on itsenäinen valtio, joka ei edes ole EU:n jäsen. Monacon itsenäisyys ei tunnu ketään harmittavan. Miksi siis on ongelma ja kenelle, kun Suomessa on itsenäinen kunta nimeltä Janakkala, jonka pinta-ala on 300-kertainen Monacoon verrattuna?

Demokratiaharhaluuloa myös levitetään tehokkaasti. Nyt yritetään keksiä pyörää uudelleen eli puhutaan siitä miten suurkunnassa toteutettaisiin lähidemokratiaa. Nämä puheet ovat suurta sumutusta. Kouluesimerkki liitoskuntien väen mahdollisuudesta vaikuttaa oman alueensa palveluihin, nähtiin viimeksi Lammin sairaalan lakkautuspäätöksen yhteydessä. Vaikka kaikki lammilaiset päättäjät olisivat jossakin omaa aluettaan koskevassa asiassa samaa mieltä, niin päätöksen tekee enemmistöllään kantakaupunkilaiset. Näin kävisi myös janakkalalaisille, jos pakkoliitokset toteutuisivat. Muunlaiset kuvitelmat ovat haihattelua.

Kohtalokkainta on se, että jyrkikataiset ja hennavirkkuset elävät sen harhaluulon varassa, että kunnat lahtaamalla saadaan maan talous kuntoon. Suurkuntahankkeella on tavoitteena paitsi nujertaa Keskusta myös tyhjentää iso osa maasta tekemällä eläminen mahdottomaksi muualla kuin Etelä-Suomen suurkaupungeissa. Tosiasiassa hankkeen taloudellinen ja inhimillinen lasku tulee olemaan iso. Hankkeen seurauksena omaisuusarvot laskevat ja taloudellinen toimeliaisuus vähenee suurkaupunkien ulkopuolella ja syrjäytyneiden määrä kasvaa entisestään. Kun ihmisiltä viedään mahdollisuus ja motivaatio kehittää omaa kotikuntaansa ja elinympäristöään, jää käyttämättä valtava määrä inhimillistä pääomaa ja työtä. On vaara, että syntyy 60-luvun toisinto, jolloin laudat pantiin ikkunoihin ja työkykyiset, aktiiviset ihmiset muuttivat Ruotsiin. Tällä kertaa lähtijät menisivät vielä kauemmas. Mille pohjalle Suomen talouden uusi nousu siinä tilanteessa rakennettaisiin?

Suurkuntahanke on pysäytettävä ennen kuin sen aiheuttama tuho muuttuu täystuhoksi!

Merja Taponen (KESK)
Janakkala



--------------------------------

Janakkalan Sanomat, Lukijan palsta 20.9.2012


Kerholaisille järkevät parkkipaikat

Seppäläntien nuorisotilan myyntisuunnitelmien myötä ovat vieressä sijaitsevan Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimitilan nykyinen liittymä ja parkkipaikka poistumassa käytöstä. Uusia suunnitellaan Altintien puolelle. Altintie on varsin kapea eikä nykyisellään sovellu kadunvarsipysäköintiin. Toivoisin, että muutosta tehdessä huomioidaan, että parkkitilaa pitää olla ainakin 5-6 autolle. Autot pitää pystyä pysäköimään niin, että lapset voivat turvallisesti poistua auton molemmilta puolilta, myös talviaikaan kun lumi kaventaa tietä entisestään. Tai olisiko mahdollista tehdä uusi parkkipaikka MLL:n toimitilan ja Seppäläntien väliin?

Maria Penttinen
kerholaisen äiti
kuntavaaliehdokas, Keskusta


2 kommenttia:

  1. Kommentti Maria Penttiselle kodinhoidontuen kuntalisästä.

    Kysymyshän on siitä, että jostakin on säästettävä. Hyvätuloiset eivät tarvitse kodinhoidontuen kuntalisää. Pienituloiset sen tarvitsevat. Onhan tulorajat asumistuessa, opintotuessa, työttömyysturvassa ym. Miten voi olla tasapuolista, että kodinhoidontuen kuntalisää saisivat kaikki pienten lasten vanhemmat tulorajoista riippumatta kun esim. nuori opiskelee ja saa opintotukea 60-70e kuussa, koska tukeen vaikuttavat vanhempien tulot. Ja tulorajat ovat todella matalat. Yksinhuoltajakin joutuu kouluttamaan ja elättämään aikuista opiskelijaa.

    On toki jokaisen oma valinta haluaako hoitaa lapsensa itse kotona vai viekö päivähoitoon, mutta valinnan motiivina ei pitäisi olla siitä saatava raha.


    Pirkko Kuvamo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lasten kotihoidon tuki muodostuu hoitorahasta ja hoitolisästä. Joissakin kunnissa on lisäksi käytössä ns. kuntalisä. Hoitorahaa maksetaan kaikille lasten kotihoidon tuen ehdot täyttäville perheille. Hoitolisä on lasten kotihoidon tuen tulosidonnainen osa, joka on tarkoitettu pienituloisten tukemiseen.

      Kuntalisän ensisijainen tarkoitus ei ole tukea pienituloisia perheitä vaan vähentää paineita kunnalliseen päivähoitoon ja siinä samalla tukea lapsiaan kotona hoitavia perheitä.

      Poista

Haluamme kuulla mielipiteesi!